0
0
Helsingin kaupunki hakee tänä syksynä ympäristölupaa Hernesaaren lumenvastaanottopaikan toiminnalle ELY-keskuksen kehotuksesta. Näin lumenvastaanottopaikalle voidaan määritellä kaupungista riippumattomat ympäristökriteerit, joiden avulla lumenkäsittelyn ympäristövaikutuksia seurataan jatkossa.
Helsingin tavoitteena on luopua lumen kaatamisesta mereen, mutta ennen kuin korvaava paikka tai menetelmä saadaan käyttöön, Hernesaaren lumenvastaanottopaikan käyttö on välttämätöntä kantakaupungin talviaikaisen liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Lumen kuljettaminen kaukaisemmille vastaanottopaikoille ei toimi pikaratkaisuna, koska se lisäisi hiilidioksidipäästöjä, ruuhkauttaisi kantakaupungin katuja ja hidastaisi niiden puhdistusta.
Hernesaari on kaupungin suurin lumenvastaanottopaikka
Hernesaaren lumenvastaanottopaikka palvelee eteläisen Helsingin lumenkäsittelytarpeita. Talvella 2021–2022 Hernesaareen tuotiin noin 26 000 kuormaa lunta, mikä oli noin 20 % kaikista Helsingissä kuljetetuista lumikuormista viime talvena. Hernesaari onkin vastaanottomääriltään kaupungin suurin lumenvastaanottopaikka.
Helsingin Kaupungin lisäksi Hernesaaren asiakkaita ovat yksityiset taloyhtiöt ja muut kiinteistöt, joiden vastuulla on suuri osa kantakaupungin jalkakäytävien talvikunnossapidosta. Kantakaupungin kiinteistöt tuovatkin hieman yli puolet Hernesaaren lumikuormista.
Helsinki on tutkinut merikaadon ympäristövaikutuksia ja toimii niiden vähentämiseksi. Ympäristöministeriön vuonna 2020 teettämän selvityksen perusteella roskaantuminen on todennäköisesti suurin ympäristöhaitta, joka lumen kaatamisesta mereen aiheutuu. Hernesaaren merivastaanottopaikalle tuodusta lumesta tehtiin toissa talvena roskaisuusselvitys. Sen mukaan mereen joutuu lumen mukana kiintoainesta, roskaa ja pieni määrä mikromuovia.
Suurin osa kiintoaineksesta on hiekoitussepeliä, joka painuu meren pohjaan kippauslaiturin reunaan. Kiintoaines ruopataan ylös merestä säännöllisesti. Kelluvien roskien leviämistä ehkäistään verhopuomin avulla, ja kelluvat roskat kerätään pois.
Kaupunki tutkii korvaavia lumenkäsittelyn keinoja
Ennen kuin Helsinki voi täysin luopua Hernesaaren lumenvastaanottopaikasta, täytyy sille olla korvaava lumenhävittämismenetelmä tai -paikka. Uusia ratkaisuja tarvitaan muuallakin kuin Hernesaaressa, sillä nykyisten lumenvastaanottopaikkojen määrä vähenee, kun kaupunkiin rakennetaan uusia asuinalueita.
Päävaihtoehtoina korvaaviksi ratkaisuiksi ovat tällä hetkellä mm. maaläjityksen kehittäminen, asukaspysäköintipaikkojen käyttö lumitilana sekä erilaiset sulatusratkaisut. Ratkaisuvaihtoehtojen selvittämistä jatketaan niin ympäristövaikutusten, toteutettavuuden kuin kustannusten osalta.
Verkkotilaisuus 20. syyskuuta
Kaupunki järjestää alueen asukkaille ja muille aiheesta kiinnostuneille verkkotilaisuuden, jossa asiantuntijat kertovat lumenvastaanottopaikan toiminnasta sekä ympäristövaikutusten seurannasta ja hillinnästä. Tilaisuudessa kerrotaan myös, kuinka ympäristölupaprosessi etenee. Tilaisuuden osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä kaupungin edustajille sekä kommentoida esityksiä chatissa.
Tilaisuus pidetään tiistaina 20.9. kello 18–19.30. Tilaisuuden ohjelma, liittymislinkki sekä osallistumisohjeet löytyvät verkkosivulta hel.fi/asukastilaisuudet > Hernesaaren lumenvastaanottopaikan verkkotilaisuus.
Tilaisuus tallennetaan ja tallenne tulee katsottavaksi jälkikäteen samalle verkkosivulle. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan.
Lähteet: Helsingin Kaupunki & STT
LUE MYÖS: DNA:n asiakkaat käyttävät yhä eniten mobiilidataa Euroopassa
Muuta luettavaa muualta:
Nokian historiaa
Matkapuhelinmarkkinoilla Nokian asema alkoi murentua 2010-luvulle tultaessa Androidin ja Applen myötä. Nokia otti älypuhelimissaan käyttöön Microsoftin tukemana Windows Phone -käyttöjärjestelmän, mutta nopeasti kävi selväksi ettei Nokia pystyisi Windows Phone -strategiallaan pelastamaan yhtiötä.
Lopulta Microsoft päätyi ostamaan Nokialta sen matkapuhelinliiketoiminnan syyskuussa 2013. Irtauduttuaan matkapuhelimista Nokia päätti keskittyä tietoverkkoihin liittyvään liiketoimintaan ja hankki kilpailijansa Alcatel-Lucentin noin 16 miljardin euron yrityskaupalla vuonna 2015. Jo aiemmin Nokia oli ostanut Siemensin osuuden näiden yhteisestä Nokia Siemens Networks -verkkoyhtiöstä.
Tiesitkö myös, että Tampereella on Nokia Areena? Mitä mieltä sinä olet Nokian uudesta jääkiekko areenasta?
Yleiset haittaohjelmat ja haavoittuvuudet Suomessa ja maailmalla
Maailman johtavan tietoturvayhtiön Check Point Software Technologiesin tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research (CPR) on julkaissut huhtikuun 2022 haittaohjelmakatsauksensa. Tutkijat raportoivat, että kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen troijalainen Emotet on edelleen maailman yleisin haittaohjelma. Suomen yleisin kyberkiusa oli Netwalker, joka tunnetaan myös nimellä Mailto.
Talvilomalle tekemistä perheille Helsingissä 2023
Talviloma Helsingissä ja muualla, aikaisemmin ja edelleen yleisesti myös hiihtoloma on Suomessa koulujen kevätlukukaudella helmi-maaliskuussa pidettävä vajaan viikon eli viiden päivän mittainen, maanantaista perjantaihin kestävä loma. Sen ajankohta vaihtelee nykyään maakunnittain ja lomat on porrastettu kolmelle viikolle. Tutustu tekemistä talvilomalle aiheeseen.
